OAJ:n syysvaltuusto 20.-21.11.2024
Syysvaltuusto käynnistyi Akavatalon Valopihalla OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron puheenvuorolla. Tulossa on edunvalvonnan megakevät sopimusneuvotteluiden osalta. Maan taloustilanne on huolestuttava. Tarvitaan panostuksia ja resurssointia koulutukseen. Koulutettuja opettajia pitää olla riittävästi. Murto toi esiin OAJ:n huolen siitä, että opettajat halutaan ajaa palkkakuoppaan lakisääteisellä vientimallilla. Arvostaako maan hallitus opettajia ja heidän työtään, kysyi Murto. Leikkaukset opettajien täydennyskoulutukseen ja vientimallin puskeminen lakiin kertovat karua kieltään. Työelämän muutoksissa tarvitaan koulutusta. Miksi opettajia kohdellaan kulueränä, ihmetteli Murto. Tutkimuksen mukaan Suomen kansa ei kannata vientimallilakia. Lisäksi Murto korosti, että jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen oikeus oppimiseen ja tarvitsemaansa tukeen. Koulutuksen perusrahoitus on turvattava pitkäjänteisesti. Oppilailla on oikeus koulutettuun ja kelpoiseen opettajaan. Koulutuksen avulla vaikutetaan myös kotoutumisen onnistumiseen lasten ja nuorten koulupolulla. OAJ:n kuntavaalikampanja käynnistyi lokakuussa Sivistyksen avoimet ovet -tilaisuuksissa, joissa päättäjät vierailivat kouluissa ja päiväkodeissa. Opettajan ammatti on maailman paras ja tärkein, sanoi Murto. Voimme olla ylpeitä tekemästämme työstä.
Syysvaltuustossa hyväksyttiin OAJ:n toimintasuunnitelma vuosille 2025-2026 sekä talousarvio. Toimintasuunnitelma ohjaa kaikkien OAJ:n alue-, paikallis- ja opettajayhdistysten toimintaa. Talousjohtaja esitteli valtuustolle välitilinpäätöksen sekä talousarvion vuodelle 2025. Valtuusto päätti myös järjestöaktiivin toiminnan periaatteista sekä järjestöllisistä toimenpiteistä.
Ajankohtaisissa edunvalvonta- ja järjestöasioissa pidettiin yhteensä 71 puheenvuoroa. Osa niistä piti sisällään ponsiesityksiä. Mukana oli ryhmäpuheenvuoroja ja alueyhdistysten puheenvuoroja. Pääkaupunkiseudun puheenvuorossa nostettiin jälleen esiin huoli alueen kallistuneista elinkustannuksista ja siitä, miten asuminen pääkaupunkiseudulla on huomattavasti muuta maata kalliimpaa. Puheenvuorossa tuotiin esiin YLE:n selvitys, josta käy ilmi, kuinka eri ammateissa maksetaan palkkaa pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa: opetusalalla palkoissa oli paikoin selkeitä eroja ja pääkaupunkiseutu jäi usein muun maan taakse. Luokanopettajien kohdalla palkka pääkaupunkiseudulla oli keskimäärin jopa 381 € pienempi kuin muualla Suomessa. Alueyhdistyspuheenvuoron kävi pitämässä Anna Nyqvist. Puheenvuoro on luettavissa EKOAY:n sivuilta.
Yleissivistävät (YSI) valtuutetut vastasivat kyselyyn, jossa kartoitettiin neuvottelutavoitteita kevään sopimuskierrokselle. Kyselyn tulokset käytiin läpi yhdessä keskustellen. Tavoitteiden asettelussa tehdään laajaa taustatyötä eri tahoilla mm. pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä sekä alueiden jäsenilloissa. OAJ:n hallitus linjaa lopulliset neuvottelutavoitteet.
Valtuutetut keskustelivat ponsiehdotuksista ensin omissa ryhmissään ja perjantaiaamuna valiokunnissa, joissa ponsiesitykset joko hyväksyttiin sellaisenaan, muokattiin sopivammaksi tai hylättiin. Tällä kertaa oli runsaasti ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin liittyviä ponsiesityksiä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien ahdinko välittyi ponsiesitysten kautta valtuutetuille. Valtuusto teki julkilausuman ammatillisen koulutuksen tueksi. Julkilausuma on luettavissa OAJ:n kotisivuilta. EKOAY:n edustaja Jukka Sarpila teki ponsiesityksen yhdistystoimijoiden talouskoulutuksen lisäämisen tarpeellisuudesta. Ponsia tehtiin myös mm. oppimisen tukeen liittyvistä asioista.
Valtuusto sai kuulla asiantuntija Rasmus Aron luennon, jossa aiheena oli Suomen väestökehitys opetusalan näkökulmasta. Nykyinen tilanne ja ennuste tulevasta tulee haastamaan opetusalaa voimakkaasti kaikilla eri asteilla. Väestönkehitys on ollut eriytyvää kuntien välillä, mutta myös kuntien sisällä. Syntyvyyden muutos on poikkeuksellinen, totesi Aro.
Opetusministeri Anders Adlercreutz toi valtiovallan tervehdyksen valtuustolle. Ministeri halusi muistuttaa, että hallitus on tehnyt kasvua ja oppimista edistäviä toimia. Näistä hän mainitsi perusopetuksen osalta oppimisen tuen uudistamisen ja riittävät resurssit sen toteuttamiseen, osaamisen vahvistamisen, työrauhaa edistävä toimet (lakimuutokset mobiililaitteiden käyttö) ja vähimmäistuntimäärän lisääminen kolmella vuosiviikkotunnilla. Lukion osalta ministeri mainitsi englanninkielisen yo-tutkinnon. Opetuksen määrärahojen turvaaminen on tärkeää. Uusia säästöjä ei ministerin mukaan ole suunnitteilla. Yleissivistävät opettajat kysyivät ministeriltä, että miten maan hallitus varmistaa oppimisen tuen rahoituksen menevän kunnissa juuri tähän tarkoitukseen ja miten varmistetaan tasalaatuinen koulutus läpi maan väestönmuutoksen haasteet huomioiden. Ministeri vastasi työryhmätyön olevan käynnissä demografian muutoksiin liittyen. Hän myös painotti alueellista työtä asian suhteen. Oppimisen tuen rahoituksen osalta on ministerin mukaan luotu kunnille velvoitteita ja määräyksiä mm. oppilasmäärän rajaus ja lisätunnit. Kuntien tulee hoitaa asiat niille annettujen velvoitteiden mukaan, korosti ministeri.
Lue lisää valtuuston kokouksesta OAJ:n sivuilta
